Nyt esillä olevat näyttelyt Kuntsilla

Kuntsi > Näyttelyt > Nyt esillä
  • 1
  • 2
  • 3
Esko Tirronen (1934-2011)


Esillä

10.5.–28.9.2014

 

Opastukset

Sunnuntaisin suomeksi klo 13
11.5./ 18.5./ 25.5./ 1.6./ 8.6./ 15.6./ 29.6./ 6.7./ 13.7./ 20.7./ 27.7./ 3.8./ 10.8./ 17.8./ 24.8./ 31.8./ 7.9./ 14.9./ 21.9./ 28.9.

Sunnuntaisin ruotsiksi klo 15
18.5. / 1.6. / 15.6. / 29.6. / 13.7. / 27.7. / 10.8. / 24.8. / 7.9. / 21.9.


Taidevartit

Torstaisin klo 13 suomeksi
5.6. / 12.6. / 26.6. / 3.7. / 10.7. / 17.7. / 24.7. / 31.7. / 7.8. / 14.8.

Torstaisin klo 15 ruotsiksi
5.6. / 12.6. / 26.6. / 3.7. / 10.7. / 17.7. / 24.7. / 31.7. / 7.8. / 14.8.


 

 

Esko Tirronen (1934-2011)

- Ikuisesti muistoissa

Kuntsin modernin taiteen museo esittelee kesänäyttelynään Esko Tirrosen (1934–2011) taidetta. Informalismin ja fotorealismin edelläkävijänä tunnetulla Tirrosella oli keskeinen rooli Suomen nykytaiteen kansainvälistymisessä ja uudistumisessa 1960-luvulta lähtien. Vaasassa 10.5.–28.9.2014 nähtävä näyttely Ikuisesti muistoissa esittelee laajasti Tirrosen koko tuotantoa 1950-luvun lopulta 2000-luvulle. Mukana on myös ensimmäistä kertaa yleisön nähtävillä olevia teoksia.

Uransa alussa 1960-luvulla Esko Tirronen oli heti otsikoissa ja mukana kansainvälisissä näyttelyissä. Tirrosen maalaukset herättivät ihastusta ja vihastusta, sillä niissä oli aina jotain uutta ja Suomessa ennennäkemätöntä. Näyttely nostaa esille taiteilijan merkittävimmät kaudet, joista ensimmäinen on varhainen 1960-luvun informalismi ja toinen 1970-luvun foto- tai hyperrealismi. Molemmissa Esko Tirrosen osuus oli hyvin keskeinen.

Tirrosen maalaustyyli oli ajan lämpömittari, joka kertoi mikä milloinkin oli maailmalla nousussa. Informalistiset teokset vaihtuivat fotorealistisiin maalauksiin, joista tunnettuna esimerkkinä ovat aistikkaat ruiskumaalatut naiskuvat. Abstraktista ilmaisustaan hän ei kuitenkaan luopunut. Fotorealistisen tyylin teoksista kansan mieleen ovat jääneet ”Eskon naiset” – silkkeihin kietoutuneet, shortseissa kahlaavat naiset, jotka herättivät niin ikään julkista keskustelua. Useat näistä teoksista olivat esillä Ars-74-näyttelyssä.

Esko Tirronen oli Kymenlaakson alueen nykytaiteilijoista tunnetuimpia. Muistonäyttelyn on tuottanut Kouvolan taidemuseo, josta näyttelykiertue käynnistyi viime syksynä. Kevättalvella 2014näyttely esiteltiin Lönnströmin taidemuseossa Raumalla. Kuntsin modernin taiteen museon jälkeen kokonaisuus jatkaa syksyllä Helsinkiin Amos Andersonin taidemuseoon.

Kuntsin modernin taiteen museossa näyttelyssä nähdään koko Esko Tirrosen taiteellisen tuotannon kaari. Suurin osa teoksista kuuluu Poikilon kokoelmiin, mutta teoksia on saatu lainaan myös suomalaisista taidemuseoista ja yksityiskokoelmista. Näyttelyssä nähdään myös ne viisi teosta kuudesta, jotka olivat esillä vuoden 1962 Venetsian biennaalissa. Näistä teoksista alkoi informalismi Suomessa. Samantyyliset teokset olivat aiheuttaneet lähes skandaalin ensimmäisessä Ars-61 -näyttelyssä Helsingissä. Näyttelykiertueen aikana nämä maalaukset ovat nyt ensimmäistä kertaa yhtä aikaa esillä Suomessa.

Näyttelyn yhteydessä Poikilo on julkaissut Esko Tirrosen elämää ja taidetta valottavan julkaisun. Esipuheen on kirjoittanut Ateneumin entinen museonjohtaja Soili Sinisalo. Julkaisuun artikkelit ovat kirjoittaneet taitelijan tytär Lumimarja Tirronen, Poikilon amanuenssi ja näyttelyn kuraattori Anna Kaarina Kippola ja Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Johanna Vuolasto.

Näyttelyssä on kuultavissa harvinainen, Yleisradion vuonna 1966 tekemä haastattelu, jossa toimittaja Jouko Rissa haastatteli taitelijapariskunta Esko Tirrosta ja Ulla Rantasta heidän silloisessa Voikkaan kodissaan. Esko Tirronen kertoo itsestään ja taideopinnoistaan sekä työskentelyprosessistaan. Ulla Rantanen kertoo taiteilijuuden vaatimuksista ja työtavoista sekä teoksen ja katsojan suhteesta. Myöhäisempänä dokumenttina taiteilijasta näyttelyssä nähdään Etelä-Karjalan taidemuseon tuottama taiteilijahaastattelu vuodelta 1989. Dokumentissa taiteilija kertoo omista työtavoistaan sekä teostensa aiheista ja niiden taustoista.

  • 1
  • 2
  • 3
Kiteytynyt katse - En kristallklar blick - A Discerning Gaze


Esillä

10.5.–28.9.2014

 

Opastukset

Sunnuntaisin suomeksi klo 13
11.5./ 18.5./ 25.5./ 1.6./ 8.6./ 15.6./ 29.6./ 6.7./ 13.7./ 20.7./ 27.7./ 3.8./ 10.8./ 17.8./ 24.8./ 31.8./ 7.9./ 14.9./ 21.9./ 28.9.

Sunnuntaisin ruotsiksi klo 15
18.5. / 1.6. / 15.6. / 29.6. / 13.7. / 27.7. / 10.8. / 24.8. / 7.9. / 21.9.


Taidevartit

Torstaisin klo 13 suomeksi
5.6. / 12.6. / 26.6. / 3.7. / 10.7. / 17.7. / 24.7. / 31.7. / 7.8. / 14.8.

Torstaisin klo 15 ruotsiksi
5.6. / 12.6. / 26.6. / 3.7. / 10.7. / 17.7. / 24.7. / 31.7. / 7.8. / 14.8.

 

Kiteytynyt katse

Lars Swanljungin nykytaiteen kokoelma

 

Tänä vuonna Vaasan museoissa keskitytään vaasalaisiin mesenaatteihin ja taiteenkeräilijöihin. Pohjanmaan museossa juhlitaan taiteenkeräilijä Karl Hedmanin (1864–1931) juhlavuotta, Tikanojan taidekoti esittelee lahjoittajansa Frithjof Tikanojan (1877–1964) elämäntyötä ja Kuntsin modernin taiteen museossa valokeila osuu taiteenkeräilijä Lars Swanljungiin (s. 1944).

Kesällä, kun nuorin vaasalaisista taiteenkeräilijöistä täyttää 70 vuotta, esittelee Kuntsin modernin taiteen museo vaikuttavan otoksen teoksia Swanljungin taidekokoelmasta, joka on yksi suurimpia pohjoismaisen nykytaiteen kokoelmia Suomessa. Lars Swanljung aloitti taiteen keräilyn 1980-luvulla ja tähän päivään mennessä kokoelma on kehittynyt monipuoliseksi kokonaisuudeksi, jossa nähdään teoksia aina värikkäästä pop-taiteesta pelkistettyyn minimalismiin. Kokoelmaan sisältyy sekä nuorten tulokkaiden että nimekkäiden nykytaiteilijoiden töitä. Tänä vuonna taiteenkeräilijä on päättänyt lahjoittaa kasvavan kokoelmansa lähes 800 teosta synnynkaupungilleen Vaasalle.

Näyttelyssä nähdään useita Lars Swanljungin viime vuosien uushankintoja sekä tuttuja teoksia aiemmista näyttelyistä. Näyttelyn teoksia tarkastelemalla voi pohtia, mitkä asiat kiinnostavat taiteenkeräilijää. Kiinnittääkö hän huomion erityiseen aiheen tai teeman käsittelyyn? Vangitseeko tietynlainen tyyli tai esteettisyys taiteenkeräilijän katseen? Näyttelyssä Kiteytynyt katse esitellään uutuuksia nimekkäiltä kotimaisilta taiteilijoilta, kuten Carolus Enckell ja Lauri Laine. Nuoremman taiteilijasukupolven edustajilta nähdään teoksia mm. Pasi Rauhalalta, Pasi Karjulalta ja Janne Kiiskilältä. Mukana näyttelyn taiteilijakaartissa ovat myös Anne Koskinen, Silja Rantanen ja Paavo Räbinä, unohtamatta kokoelman kansainvälisiä taiteilijoita, kuten Ernst Billgreniä, James Rosenquistia, Jim Dineä tai Roy Lichtensteinia.

Kuntsin modernin taiteen museo tuo ylpeänä esille kokoelmaa samalla tarkalla ja kiteytyneellä katseella kuin taiteenkeräilijä itse. Kiasman ystäväyhdistys nimesi hiljattain Lars Swanljungin Vuoden nykytaiteen ystäväksi. Teoillaan ja kannanotoillaan hän on ollut erittäin merkittävä tekijä suomalaisen nykytaiteen näyttämöllä. Kun muita toimijoita on ollut harvassa, aina on ollut yksi henkilö – Lars Swanljung – joka varauksettomasti on asettunut uuden taiteen taakse. Hän on sekä persoonana että taloudellisesti edistänyt suomalaista nykytaidetta. Lars Swanljung on muotoillut kiinnostuksensa keräilyä kohtaan näin:

”Helpommallahan sitä päästäisi itsensä, jos tyytyisi rajoittumaan siihen mistä jo pitää ja mitä kokee ymmärtävänsä. Mutta vaikka sellaisesta edelleen nauttii, huomaa kaipaavansa jotakin uutta, jotakin mikä haastaa. Ehkä tällainen uuden etsimisen tarve, jonkinlainen kehityspyrkimys on kaiken vakavamman taiteen keräämisen edellytys yleisemminkin ottaen. Ainakin minulle itselleni se on olennainen osa keräilyn viehätystä.”

Näyttelyn teosvalinnoilla on haluttu tuoda esiin myös teemoja, jotka liittyvät elämän iloihin ja varjopuoliin. Näyttelyn teokset on jaettu temaattisiin kokonaisuuksiin, jotka ovat ilo ja ystävyys, luonnonläheisyys ja vapaus sekä valta ja oikeudenmukaisuus. Näyttelyn aihekokonaisuuksia voi tarkastella hyvän ja tyydyttävän elämän rakennuspalikoina. Näyttely esittää rinnakkain sekä pieniä, hilpeitä ja värikylläisiä teoksia että suurikokoisia, tunnelmaltaan vakavampia ja pelkistettyjä abstrakteja maalauksia. Elämä on täynnä valintoja, tienhaaroja ja ratkaisevia hetkiä. Mutta mikä on kaikkein tärkeintä? Parhaimmassa tapauksessa taide koskettaa tai saa aikaan sen, että arvioimme asenteitamme ja tarkastelemme elämää aivan uudesta näkökulmasta.

Näyttelyyn liittyy taidekriitikko Maaria Niemen kirjoittama erityisartikkeli, joka perustuu keväällä tehtyyn taiteenkeräilijän haastatteluun. Näyttelyn yhteydessä esitetään myös lyhyt haastattelu, joku tehtiin YLE:n Strada -ohjelmaan taiteenkeräilijän kodissa helmikuussa 2014.

Näyttelyyn Kiteytynyt katse liittyy opastettuja kierroksia ja muuta oheisohjelmaa. Kesän aikana perjantaisin paneudutaan sarjakuvan tekoon Supersankarit! -nimisessä työpajassa, joka on suunnattu 4-10-vuotiaille. Osallistujat työstävät sarjakuvahahmoja ja supersankareita näyttelyyn tutustuttuaan.

Takaisin sivun alkuun
Tämä sivusto edellyttää javascript-tukea. Ole hyvä ja aktivoi tuki selaimessasi.